Etäyhteyden luominen

Tässä tehtävässä käytimme Linux Mint käyttöjärjestelmää.

Linux Mintillä on helppo jakaa tiedostoja keskenään. Painat hiiren oikealla näppäimellä kansiota jonka haluat jakaa "Share Folder"

Tässä kohtaa voit laittaa kansion jakamiselle omat asetuksensa. Voit valita että voiko joku muokata tai poistaa kansiosta tiedostoja. Voit valita voiko kansiota katsoa ilman että on kirjautunut sisään käyttäjällä.

Seuraavaksi pitää löytää Linuxin oma IP osoite, ja sen voi löytää laittamalla Terminaaliin ifconfig.

Seuraavaksi pitää yhdistää MAC tiettyyn IP osoitteeseen jotta voimme nähdä tiedostot. Siirry ->  Yhdistä palvelimelle. Palvelin osoitteelle annetaan Linuxin IP osoite jolla kansio on jaettu. Kansiota pääse katsomaan kun on antanut oikean IP osoitteen.

Pilvipalvelu

Pilvipalvelu on usein yrityksille tarjottu palvelu, joka sijaitsee lähiverkon ulkopuolella Internetissä : tietoliikenneyhteydellä saavutettava Internet-palvelu, jota käyttämällä ei tarvitse omia palvelintietokoneita.

Pilvipalveluita on monenlaisia : 
Sähköpostipalvelu
Yksityinen pilvipalvelu
Jaettu pilvipalvelu
Hybridipalvelu
Virtuaalisali
Tallennuspalvelut
Tietoliikennepalvelut

Verkon pullonkaulat

Mitkä ovat yleensä verkon pahimmat pullonkaulat?
Miten voidaan parantaa verkon toimivuutta omilla toimilla tai laite- ja ohjelmistovalinnoilla?

Pullonkaula voi olla mikä tahansa resurssi joka rajoittaa sovelluksen suoritusnopeutta. Yleensä lähinnä pullonkaulat alle vaaditun suorituskyvyn kiinnostavat. Pahimmat uutiset siinä on että pullonkaulan poistaminen voi olla kallista ja hidasta. Yhdessä järjestelmässä on yleensä useita pullonkauloja.

Kannattaa suosia aina suosittuja sivuja jotka ovat varmasti turvallisia käyttää. Kannattaa käyttää esim Google Chromea selailuun koska siitä on helppo poistaa turhat toolbarit jos niitä sattuu tulemaan asennuksien mukana. Toolbarit hidastavat netin käyttöä koska se käyttää kaikenlaisia ohjelmia selaimen kanssa, ja se hidastaa selailua huomattavasti.

Kotiverkon suunnittelu

Saat toimeksiannon tuttavaltasi suunnitella hänen kotiinsa lähiverkon, jossa ns. työhuoneessa on yksi kiinteä työpiste, jossa windows-tietokone. Toinen kiinteä kone sijaitsee olohuoneessa tv-kotiteatterilaitteiston yhteydessä multimediakäytössä. Koneena on MacMini.

Lisäksi perheenjäsenillä on kolme kannettavaa, joissa kahdessa Windows ja yhdessä Linux. Nämä kolme konetta on tarkoitus kytkeä verkkoon langattomasti.

Lisäksi halutaan hoitaa tulostus, skannaus ja kopiointi yhdellä työhuoneessa sijaitsevalla monitoimilaitteella, ja tiedostojen jako verkkolevyllä. Perhe asuu vanhassa puolitoistakerroksisessa puutalossa, jossa paikoin rakenteet häiritsevät langatonta signaalia.

Selvitä mitä eri laitteita verkon rakentamiseen tarvitaan, mitkä soveltuvat tarkoitukseen, mitä ne maksavat ja mitä kaikkea on otettava huomioon, että verkko saataisiin hyvin toimimaan ja kaikki asiat, kuten myös tietoturva tulee huomioitua mahdollisimman hyvin.

Tee kaksi (2) vaihtoehtoista, mahdollisimman kattavaa ja seikkaperäistä ehdotusta verkon toteuttamiseksi laite- ja hintatietoineen. Toisen suunnitelman tulee olla ns. edullinen budjettiversio, ja toinen voi olla hiukan kalliimpi, mutta kuitenkin järkevän hintainen. Kirjallisen ehdotuksen tueksi piirrä myös talon pohjapiirrustus ja kaaviot kummastakin ehdotuksesta.

Huomioi laitteiden hankinnassa se, että niiden tulee täyttää nykyajan vaatimukset, esim. ADSL modeemin tulee tukea vähintään 8Mbps yhteysnopeutta, LAN porttien tulee tukea gigabitin nopeutta (10/100/1000) ja WLAN siirtonopeuden vähintään 300Mbps

Halpa:
Halpaan verkkoon laittaisin modeemiksi ZyXEL AMG1202-T10B ADSL2 jossa on 4 ethernet porttia joka takaa että tarvittavat kaapelin paikat ei lopu kotikäytössä. Modeemissa on 150 Mbps nopeus 2.4 GHz:n taajuudella. Modeemi on turvallinen ja vakaa, koska siinä on SPI/DoS/DDoS palomuuri joka varmistaa että verkko on hyvin turvallinen. Modeemi on hyvin kevyt 200g ja se on hyvin pieni eli se ei vie paljoakaan tilaa. Modeemissa on Automaattinen internet-asetuksten haku ja se toimii myös kaikissa Suomen ADSL-liittymissä. Modeemissa on myös IPv4 ja siinä on mahdollista tehdä yksi tai useampi siltaportti vaikka laite on reitittävässä tilassa.

Kallis:
Kalliiseen verkkoon laittaisin Asus RT-AC5300 Tri-bandin. Tämä modeemi on hyvä koska sen nopeus on jopa 4334 Mbps 5.0 GHz:n taajuudella joka tekee sen todellla nopeaksi. RT-AC5300 on langaton reititin joka pystyy ylittämään jopa langallisen Gigabit Ethernet yhteyden. Siinä on myös varalta 4 porttia joka tarpeeksi koti käytössä. RT-AC5300 reitittimessä on myös Spi/DoS- palomuuri joka pitää verkon hyvin suojattuna.

Verkkolevyn voi ostaa sivulta Verkkolevy.com josta saa hyvän tarjouksen verkkolevystä.
Helpompaa tapaa en löytänyt hoitaa verkkolevyn saannille. Verkkolevyjä on erilaisia mutta aina parremman saa ostamalla kalliimman mutta esim kuvassa oleva Lite versio sopii hyvin normaaliin kotikäyttöön.

IP-osoitteet

IP-osoite on numerosarja, jota käytetään IP-verkkoihin kytkettynä verkkosovittimena yksilöimiseen. IP-osoite esitetään neljän pisteen erottamalla numero sarjalla esim 157.62.23.155.

IPv6 ja IPv4 ero
Näissä kahdessa eroa ei kauheasti ole muutakuin luvuissa. IPv6:ssa käytetään 128-bittisiä osoitteita, joten yhdessä verkossa voi olla yli 340 sekstiljoonaa solmua, mutta IPv4:ssa osoitteen pituus on 32-bittiä ja verkossa voi olla noin neljä miljardia solmua.

OSI-Malli
Kerrokset:           Kerroksien tehtävä:
Fyysinen kerros, joka määrittelee tiedonsiirron fyysisen median, kuten sähkökaapelin, valokuidun, tai radioaaltojen yli.
Siirtoyhteyskerros, joka kehystää ylempien kerrosten tietoliikennepaketin fyysinen kerroksen siirtoa varten
Verkkokerros, joka välittää ylempien kerrosten tietoliikennepaketteja tietokoneiden välillä, tarjoten päästä päähän yhteyden eilaisten verkkoratkaisujen ylitse.
Kuljetuskerros, joka huolehtii siitä, että paketit tulevat perille ja että ne järjestetään oikeaan järjestykseen. Myös vuonhallinta on kuljetuskerroksen tehtävä.
Istuntokerros, joka huolehtii useiden yhdessä yhteydessä kulkevien istuntojen multipleksoinnista.
Esitystapakerros, joka vastaa muun muassa eri merkistökoodauksien yhteensovittamisesta.
Sovelluskerros, jota sovellukset käyttävät viestintään.

TCP-IP on Internetin arkkitehtuurin kuvaamisessa käytetty tietoliikenneverkkojen viitemalli. Nimensä se on saanut kahden pääprotokollan, TCP:n ja IP:n mukaan.

TCP-IP malli

Kerrokset:
Sovelluskerros : Sovelluskerrokseen yhdistyy itse OSI-mallin Sovelluskerros, Esitystapakerros ja Istuntokerros
Kuljetuskerros : OSI-mallin kuljetuskerros
Verkkokerros : OSI-mallin verkkokerros
Peruskerros : Siirtoyhteyskerros ja Fyysinen kerros

Vapaa lähdekoodi

Avoin lähdekoodi :
Tarkoittaa tietokoneohjelmien tuottamis- ja kehitysmenetelmiä, jotka tarjoavat käyttäjälle mahdollisuuden tutustua ohjelman lähdekoodiin ja muokata sitä miten itse haluaa.

Vapaa ohjelmisto :
Tarkoittaa tietokoneohjelmistoa, joka kuka tahansa saa käyttää, kopioida, muokata ja jakaa edelleen vapaasti. Se käytännössä on sama asia kuin avoin lähdekoodi.

Mitä hyötyä?
Ohjelmaa saa itse muokata on mielen mukaan ilman että siitä tulee ongelmia. Sillä on myös se tarkoitus että voit itse jakaa tiedostoa vaikka et olisikaan muokannut sitä. Ongelma tulee kuitenkin siinä että sana free voi tarkoittaa vapaata mutta myös ilmaista jolloin ilmaiset ohjelmat sekoitetaan helposti mukaan mutta niitä ei saa itse muokata oman mielensä mukaan.

Päivitä, muokkaa ja asenna ohjelma

Päivitys:
Linux Mint päivitetään painamalla Control+Alt+T ja silloin ruudulle tulee command board johon voit kirjoittaa itse haluamasi komennot. Päivitys onnistui kirjoittamalla sudo apt-get update.

Muokkaa:
En muokannut paljoakaan Linuxin työpöytää koska minusta se vaikutti toimivalta.

Asennus:
Asensimme koneellemme Operan, Winen, ISO-masterin ja Skypen
Jos haluaa asentaa jotain Linux Mintille se pitää asentaa kirjoitus pohjaisesti joka eroaa siten että windowsilla annetaan .exe tiedostojen hoitaa asennus mutta Mintillä joutuu kirjoittamaan kaiken mitä haluaa asentaa esim. sudo apt-get opera joka asentaa Opera internet selaimen. Ohjelmia voi asentaa Mintiin painamalla Ctrl+Alt+T.

Netin käyttö ei juuri eroa kauheasti windowsin netin selailuun mutta muutamia pieniä eroja voi huomata. Sähköpostiin en ole vielä tutustunut joten siitä en voi juuri eroja kertoa.

Linuxin asennus

Saimme tehtäväksemme valita jonkun OS pohjaisen käyttöjärjestelmän ladattavaksi koneellemme jonka olemme aiemmin rakentaneet. Valitsimme käyttöjärjestelmäksi Linux Mint:in. Valitsimme tämän käyttöjärjestelmän koska emme saanet SteamOS järjestelmää toimimaan ja valitsimme jonkun helposti asennettavan käyttöjärjestelmän jottemme jäisi kauheasti jälkeen.

Ensiksi haimme netistä erilaisia Linux käyttöjärjestelmiä joista valitsimme Linux Mintin. Linux mint siirrettiin normaalille levylle jonka kautta se sitten asennettiin koneeseemme.







Mintin asennus sujui ilman onglemia joka oli hyvä että pysyimme ajan tasalla. Linux Mint on todella helppo käyttöinen eikä juuri eroa muista käyttöjärjestelmistä kauheasti.